Kaupunkikoira.fi
Säännöt · päivitetty 19.5.2026 · Helsinki

Koiran kiinnipito Helsingissä

Helsingissä koira on pidettävä kytkettynä (järjestyslaki 612/2003 §14). Missä koira saa olla vapaana, rikesakko ja Helsingin rantakielto.

Pääsäännöt

Saako koiran päästää vapaaksi Helsingin yleisillä alueilla?

Ei. Järjestyslain (612/2003) §14 mukaan koira on pidettävä taajamassa kytkettynä. Helsinki on kokonaisuudessaan taajamaa, joten kytkemisvelvollisuus koskee katuja, puistoja, ulkoilureittejä ja muita yleisiä alueita. Koira saa olla vapaana vain virallisissa koira-aitauksissa, suljetuilla yksityispihoilla ja erikseen merkityillä jaloittelualueilla.

Koiran omistajan tai haltijan on pidettävä huolta siitä, että koira pidetään kytkettynä taajamassa.

— Järjestyslaki 612/2003 §14 mom. 1 kohta 1
Missä Helsingissä koira saa olla vapaana?

Helsingissä on lähes 90 virallista koira-aitausta, joissa koira saa olla vapaana omistajan valvonnassa. Lisäksi Östersundomin koirametsä Puroniityntie 38:ssa on noin 50 hehtaarin merkitty alue, jossa koira saa kulkea vapaana — paitsi metsästyslain mukaisena lintujen pesintäaikana 1.3.–19.8., jolloin koira on pidettävä kytkettynä koko maassa. Myös suljetulla yksityispihalla koira saa olla vapaana, kunhan se on valvonnassa.

Mitä 1 momentin 1 kohdassa säädetään, ei koske suljettua pihaa, koirien harjoituspaikkaa eikä erityisesti osoitettua aidattua jaloittelualuetta.

— Järjestyslaki 612/2003 §14 mom. 3
Mihin Helsingissä koiraa ei saa viedä lainkaan, edes kytkettynä?

Helsingin yleisille uimarannoille koiraa ei saa viedä. Sama rajoitus koskee lasten leikkipaikkoja, kuntopolkuja ja yleiseen käyttöön kunnostettuja latuja sekä urheilukenttiä, ellei niitä ole erikseen sallittu eläimille. Helsingissä on neljä koira-aitausta uintimahdollisuudella (Rajasaari Taka-Töölössä, Tervasaari Kruununhaassa, Tuorinniemi Herttoniemenrannassa ja Veijarivuori Lauttasaaressa) — ainoat paikat, joissa koira saa virallisesti uida kaupungin alueella.

Koiran omistajan tai haltijan on […] pidettävä huolta siitä, että koira ei pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle eikä lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle.

— Järjestyslaki 612/2003 §14 mom. 1 kohta 2
Paljonko kytkemättömästä koirasta voi joutua maksamaan?

Järjestyslain §14 koirakurin rikkomisesta määrätään 40 euron rikesakko. Summa on kiinteä — rikesakkorikkomuksista annetun lain (986/2016) §14 kohta 10 sitoo viranomaisen samaan euromäärään koko Suomessa. Vakavammasta laiminlyönnistä voidaan kuitenkin tuomita päiväsakko järjestysrikkomuksena (612/2003 §16), jolloin summa määräytyy tulotason ja sakkopäivien lukumäärän mukaan.

Järjestyslain (612/2003) tahallisesta rikkomisesta määrätään rikesakko seuraavasti: […] 10) 14 §:n 1 momentissa säädetyn eläimen pitämiseen liittyvän velvollisuuden laiminlyömisestä 40 euroa.

— Laki rikesakkorikkomuksista 986/2016 §14 kohta 10
Kuka valvoo koiran kytkemissääntöä Helsingissä?

Valvonta on poliisin tehtävä. Helsingin kaupungin järjestyksenvalvojat voivat puuttua häiriötilanteisiin yleisillä alueilla, mutta rikesakon kirjoittaa poliisi. Jos koira käyttäytyy uhkaavasti tai aiheuttaa vaaratilanteen, ilmoitus tehdään hätänumeroon 112 tai poliisin yleisnumeroon. Helsingin kaupungille voi lisäksi raportoida koirapuistojen kunnossapitoon liittyvistä havainnoista palautekanavan kautta.

Poikkeukset

  • Helsingin lähes 90 koira-aitausta — viralliset paikat, joissa koira saa olla vapaana omistajan valvonnassa. Aitausten lista löytyy /kaupunki/helsinki/koirapuistot-sivulta.
  • Östersundomin koirametsä Puroniityntie 38:ssa, noin 50 hehtaarin merkitty alue, jossa koira saa kulkea vapaana merkittyjen rajojen sisällä. Metsästyslain mukaan koira on pidettävä kytkettynä 1.3.–19.8., joten käytännössä koira saa kulkea koirametsässä vapaana vasta loppukesästä.
  • Suljettu yksityispiha tai puutarha, jossa koira on omistajan valvonnassa eikä pääse karkuun.
  • Valtion virkakoirat, vartiointikoirat, koulutetut pelastuskoirat virantoimituksessa sekä liikuntavammaisen avustajakoira ja näkövammaisen opaskoira.

Sakot ja seuraamukset

Järjestyslain §14 koirakurin rikkomisesta on 40 euron rikesakko (laki rikesakkorikkomuksista 986/2016 §14 kohta 10). Vakavammasta laiminlyönnistä voi seurata päiväsakko tuomioistuimen kautta järjestysrikkomuksen (612/2003 §16) nojalla, jolloin lopullinen summa määräytyy tulotason mukaan.

Sakon suuruuden määrittää viime kädessä viranomainen — yllä oleva on suuntaa-antava virallisesta järjestyssäännöstä.

Yleisten alueiden hihnapakko

Helsingissä koira on pidettävä kytkettynä kaikilla yleisillä alueilla: kaduilla, puistoissa, ulkoilureiteillä, toreilla ja hautausmailla. Sääntö perustuu valtakunnalliseen järjestyslakiin 612/2003, jonka §14 määrää koirakurista. Kunnilla ei ole ollut omia järjestyssääntöjä sen jälkeen, kun järjestyslaki tuli voimaan 1.10.2003 — Helsinki soveltaa samaa lakia kuin muut Suomen kaupungit.

Yleisrantojen koirakielto on hihnapakkoa tiukempi rajoitus. Helsingin yleisille uimarannoille koiraa ei saa viedä lainkaan, ei edes kytkettynä. Sama koskee lasten leikkipaikkoja, kuntopolkuja, käytössä olevia hiihtolatuja ja urheilukenttiä, ellei niitä ole erikseen merkitty eläimille sallituiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kesäisin Hietaniemi, Pihlajasaari ja muut Helsingin viralliset uimarannat ovat koirilta suljettuja koko aukioloaikansa.

Säännön taustalla on yleinen turvallisuus ja muiden ulkoilijoiden huomioon ottaminen. Toimittajan näkökulmasta sääntöä on helppo soveltaa, kun tietää erot: hihnapakko on pääsääntö, rantakielto on poikkeus, joka koskee tiettyjä paikkoja, ja koira-aitaukset ovat poikkeuksen poikkeus.

Missä Helsingissä koiran saa pitää irti

Helsingissä on lähes 90 virallista koira-aitausta — avoimen paikkadatan mukaan 89, Helsingin kaupungin oma viestintä puhuu noin sadasta. Selaa Helsingin koirapuistoja →

Aitaukset on yleensä jaettu kahteen osastoon: pienille (alle 40 cm säkä, enintään 15 kg) ja isoille koirille. Helsingin kaupunkitilaohjeen mukaan yhden osaston tavoitekoko on 1 500 m² ja kahden osaston 3 000 m². Aitausten yhteyteen kuuluu yleensä koirakäymälä ja jätehuolto.

Neljä Helsingin koira-aitausta sijaitsee veden äärellä ja niissä koira saa myös uida. Nämä ovat Lauttasaaren Veijarivuori, Taka-Töölön Rajasaari, Kruununhaan Tervasaari ja Herttoniemenrannan Tuorinniemi. Lue lisää Helsingin koirien uimarannoista →

Östersundomin koirametsä Puroniityntie 38:ssa on poikkeus aitauskäytäntöön. Noin 50 hehtaarin alueella koira saa kulkea irti merkittyjen rajojen sisällä — kun metsästyslain mukainen koiran kytkemisaika 1.3.–19.8. ei ole päällä. Käytännössä koirametsä on vapaaseen ulkoiluun käytettävissä loppukesästä helmikuuhun.

Sakot ja seuraamukset

Järjestyslain §14 koirakurin rikkomisesta on kiinteä 40 euron rikesakko. Euromäärä on lain rikesakkorikkomuksista (986/2016) §14:ssä luetelluissa kohdissa, koirakurin osalta kohdassa 10. Sama summa pätee koko Suomessa — paikalliset viranomaiset eivät voi korottaa tai laskea sitä.

Järjestyslain (612/2003) tahallisesta rikkomisesta määrätään rikesakko seuraavasti: […] 10) 14 §:n 1 momentissa säädetyn eläimen pitämiseen liittyvän velvollisuuden laiminlyömisestä 40 euroa.

Lähde: Laki rikesakkorikkomuksista 986/2016 §14

Vakavammasta laiminlyönnistä — esimerkiksi tilanteesta, jossa irti oleva koira aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa — viranomainen voi viedä asian järjestysrikkomuksena (612/2003 §16) tuomioistuimeen. Tällöin päiväsakon suuruus riippuu tulotasosta ja päiväsakkojen lukumäärästä, joten haarukka on huomattavasti laajempi kuin rikesakossa.

Sakkomenettelyn aloittaa poliisi. Helsingin kaupungin järjestyksenvalvojilla on rooli yleisten alueiden valvonnassa, mutta varsinainen rikesakon kirjoittaa poliisiviranomainen. Akuuteissa tilanteissa, joissa koira aiheuttaa vaaraa, soitto menee hätänumeroon 112.

Vinkkejä kaupunkikoiralle, kun koira on kytkettynä

Helsingin kaupungissa kytkemissääntö on tiukka, mutta koiran liikuntatarve ei katoa lain ympäriltä. Kytketyn koiran liikuntaa voi monipuolistaa muutamilla käytännön ratkaisuilla.

Kytketty juoksu pidemmillä ulkoilureiteillä (esimerkiksi Keskuspuiston, Töölönlahden tai Vantaanjokirannan reitistöillä) antaa fyysistä rasitusta vaikka koira pysyy hihnassa. Pitkä taluttaja (5–10 metriä) sallii koiran liikkua laajemmalla alueella, mutta vaatii ympärillä olevien ihmisten huomioon ottamista: ulkoilureitin keskellä taluttajan pituus ei saa olla vaaratekijä muille.

Helsingin lähes 90 aitauksen tiheä verkosto tasapainottaa ruuhkat. Iltapäivisin ja viikonloppuisin suosituimmat aitaukset täyttyvät — arkiaamut ovat selvästi rauhallisempia sekä koiralle että omistajalle. Keskustan kaltaisissa kaupunginosissa (Kallio, Punavuori) toinen aitaus on yleensä kävelymatkan päässä, jos ensimmäinen on täynnä.

Östersundomin koirametsä on Helsingin suurin yhtenäinen alue, jossa koira saa olla vapaana, mutta sinne pääsy vaatii auton tai bussiyhteyden Puroniityntielle. Käy mieluummin pidemmällä retkellä kuin päivittäisellä ulkoilulla. Maaliskuun ja elokuun puolivälin välillä metsässä on kytkemisvelvollisuus metsästyslain nojalla, joten ajoitus kannattaa tarkistaa ennen lähtöä.

Lähteet

Kaupunkikoira on toimittaja-asemassa eikä tulkitse lakia. Konkreettisissa tilanteissa tarkista tieto suoraan järjestyslain virallisesta tekstistä, Helsingin kaupungin sivuilta tai ota yhteyttä poliisiin (yleisnumero 0295 419 800, hätätapauksissa 112).

Koirapuistot
Aiheeseen liittyvät säännöt