Kaupunkikoira.fi
Säännöt · päivitetty 3.6.2026

Koirarekisteri Suomessa 2026

Ruokaviraston koirarekisteri on pakollinen 2023 alkaen, ja rekisteröinnin laiminlyönnin seuraamusmaksu täsmentyy kesällä 2026. Kuka, milloin, miten ja paljonko.

Pääsäännöt

Onko koirani rekisteröitävä Ruokaviraston koirarekisteriin?

Kyllä. Pakollisuus koskee kaikkia Suomessa pysyvästi pidettäviä koiria 1.1.2023 alkaen. Velvollisuus syntyy lain eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä (1069/2021) sekä maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (68/2022) nojalla. Pakko koskee sekä Suomessa syntyneitä että ulkomailta tuotuja koiria.

Koira tulee olla merkitty mikrosirulla ja ilmoitettu rekisteriin viimeistään kolmen (3) kuukauden kuluttua syntymästä.

— Laki 1069/2021 + MMM:n asetus 68/2022, Ruokaviraston tunnistamis- ja rekisteröintiohje
Milloin pentu on rekisteröitävä?

Viimeistään kolmen kuukauden ikäisenä. Jos pentu luovutetaan uudelle omistajalle ennen kolmen kuukauden ikää, rekisteröinti on tehtävä ennen luovutusta. Kasvattaja eli ensimmäinen haltija tekee ensirekisteröinnin. Omistajanvaihdos on ilmoitettava rekisteriin kuukauden kuluessa luovutuksesta.

Paljonko koiran rekisteröinti maksaa?

Ensirekisteröinti maksaa 10 € sähköisellä asioinnilla osoitteessa koirarekisteri.ruokavirasto.fi tai 20 € paperilomakkeella. Sama hinta koskee omistajanvaihdosta — maksun maksaa uusi omistaja. Koiran perustietojen muuttaminen, katoamisen, maasta muuttamisen tai kuoleman ilmoittaminen on maksutonta. Tarkista voimassa olevat hinnat suoraan Ruokavirastosta.

Mikä on seuraamus jos koiraa ei rekisteröidä?

Ilmoittamatta jättämisestä voidaan määrätä eläinten tunnistamis- ja rekisteröintivalvonnan seuraamusmaksu, joka on lain mukaan 300–5 000 €. Maksun määrää Ruokavirasto tai elinvoimakeskus. Lievemmissä tapauksissa viranomainen voi ensin antaa kehotuksen tilanteen korjaamiseksi. Sakon suuruutta arvioitaessa otetaan huomioon menettelyn laatu, laajuus, toistuvuus ja vahingollisuus — vähäisistä laiminlyönneistä sakko voidaan jättää määräämättä tai määrätä vähimmäismäärää pienempänä. Nimenomaan rekisteröinnin laiminlyöntiä koskevaa seuraamusta täsmennetään kesällä 2026 voimaan tulevalla lakimuutoksella (ks. seuraava kysymys).

Ruokavirasto ja elinvoimakeskus voivat määrätä vähintään 300 euron ja enintään 5 000 euron eläinten tunnistamis- ja rekisteröintivalvonnan seuraamusmaksun sille, joka: […] 3) laiminlyö 8–15 §:ssä säädetyn merkitsemisvelvollisuuden.

— Laki eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä 1069/2021 §36
Muuttuuko koirarekisterin seuraamusmaksu kesällä 2026?

Kyllä. Eduskunta hyväksyi kesäkuussa 2026 lakimuutoksen, joka täsmentää rekisteröinnin laiminlyönnistä määrättävää seuraamusmaksua. Muutoksen on maa- ja metsätalousministeriön mukaan tarkoitus tulla voimaan kesän 2026 aikana. Maksu pysyy haarukassa 300–5 000 €, ja koiralla lähtökohtana on 300 €. Korkeampi maksu voidaan jatkossa määrätä esimerkiksi toistuvasta laiminlyönnistä, useammasta eläimestä tai jos puutteellinen rekisteröinti heikentää eläinten jäljitettävyyttä tai aiheuttaa riskin ihmisten tai eläinten terveydelle. Seuraamus koskee koiria, ei kissoja eikä frettejä. Tarkista voimaantulon päivämäärä ja yksityiskohdat Ruokavirastosta ja maa- ja metsätalousministeriöstä.

Onko ulkomailta tuotu koira rekisteröitävä?

Kyllä. Suomeen pysyvästi saapuva koira on ilmoitettava rekisteriin neljän viikon kuluessa maahantulosta. Koiralla pitää olla mikrosiru jo maahan saapuessa. Lisäksi sovelletaan EU:n lemmikkieläinasetusta 576/2013, joka koskee tunnistusmerkintää ja lemmikkieläinpassia EU-maiden välisessä liikenteessä.

Toisesta valtiosta Suomeen pysyvästi saapuvan koiran tiedot tulee ilmoittaa rekisteriin viimeistään neljän viikon sisällä maahan saapumisesta.

— Ruokaviraston tunnistamis- ja rekisteröintiohje, EU-asetus 576/2013
Tarvitseeko koira mikrosirun rekisteröintiä varten?

Kyllä. Mikrosirun pitää olla istutettuna ennen kuin koira voidaan rekisteröidä. Sirun istuttaa eläinlääkäri tai muu tunnistusmerkintäpätevyyden saanut henkilö. Sirun on oltava ISO 11784- ja ISO 11785 -standardin mukainen. Rekisteröinnissä tarvitaan sirun 15-numeroinen tunniste. Kysy oma eläinlääkäri sirutuksen käytännön asioista — tämä sivu ei käsittele toimenpidettä.

Poikkeukset

  • Alle 3 kuukauden vierailut: jos koira asuu vakituisesti ulkomailla ja oleskelee Suomessa alle kolme kuukautta, sitä ei tarvitse rekisteröidä Suomen koirarekisteriin.
  • Lyhytaikaiset haltijanvaihdokset (alle 3 kk): esimerkiksi hoito tai lomasijoitus ei vaadi rekisteri-ilmoitusta.
  • Kuollut koira: kuolemasta on ilmoitettava rekisteriin kuukauden kuluessa, mutta tämä on muutosilmoitus eikä ensirekisteröinti, ja se on maksuton.

Sakot ja seuraamukset

Ilmoittamatta jättämisestä voidaan määrätä eläinten tunnistamis- ja rekisteröintivalvonnan seuraamusmaksu 300–5 000 € (koiralla lähtökohtana 300 €). Lopullisen summan päättää valvontaviranomainen tapauksen olosuhteiden mukaan. Lievemmistä laiminlyönneistä annetaan yleensä ensin kehotus korjata tilanne. Rekisteröinnin laiminlyönnin seuraamusta täsmennetään kesällä 2026 voimaan tulevalla lakimuutoksella.

Sakon suuruuden määrittää viime kädessä viranomainen — yllä oleva on suuntaa-antava virallisesta järjestyssäännöstä.

Mistä koirarekisteri tuli ja miksi

Suomen koirarekisteri tuli pakolliseksi 1.1.2023, kun laki eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä (1069/2021) ja maa- ja metsätalousministeriön asetus (68/2022) astuivat voimaan. Tausta on käytännöllinen: viranomaisilla pitää olla keino tunnistaa kadonnut koira, jäljittää tartuntatautien leviämistä ja kohdistaa eläinsuojelutoimenpiteet oikeaan haltijaan. Ennen rekisteriä koiran tiedot olivat hajallaan rotujärjestöillä, eläinlääkäreillä ja kennelpiireillä.

Ennen vuotta 2023 syntyneillä koirilla oli siirtymäaika, jonka aikana ne piti rekisteröidä viimeistään 31.12.2023 mennessä. Ruokaviraston mukaan vain noin kolmannes Suomen arvioidusta 800 000 koirasta oli rekisterissä siirtymäajan päättyessä. Vuoteen 2026 mennessä rekisteröityjen osuus on uutisoitujen arvioiden mukaan noussut noin puoleen — eli edelleen arviolta puolet maan koirista on vailla ilmoitusta.

Mikä muuttuu kesällä 2026

Eduskunta hyväksyi kesäkuussa 2026 lakimuutoksen, joka täsmentää eläinten tunnistamis- ja rekisteröintilakiin (1069/2021) sisältyvää seuraamusmaksua. Muutoksen on maa- ja metsätalousministeriön mukaan tarkoitus tulla voimaan kesän 2026 aikana.

Käytännössä muutos selkeyttää, että koiran rekisteröinnin laiminlyönnistä voidaan määrätä 300–5 000 euron seuraamusmaksu. Koiralla lähtökohtana on 300 euroa. Korkeampi maksu voi tulla kyseeseen esimerkiksi toistuvasta laiminlyönnistä, useammasta eläimestä tai jos puutteellinen rekisteröinti heikentää eläinten jäljitettävyyttä tai aiheuttaa riskin ihmisten tai eläinten terveydelle.

Lemmikkieläimistä seuraamus koskee koiria — kissoihin ja fretteihin sitä ei sovelleta. Lisäksi laki koskee eräitä tuotantoeläimiä (muun muassa nautoja, sikoja, lampaita, vuohia ja hevosia). Tarkka voimaantulon päivämäärä ja maksun yksityiskohdat kannattaa tarkistaa Ruokavirastosta ja maa- ja metsätalousministeriöstä — Kaupunkikoira on toimittaja, ei viranomainen.

Kuka ilmoittaa ja miten

Ensirekisteröinnin tekee koiran ensimmäinen haltija eli yleensä kasvattaja. Uuden omistajan vastuulla on ilmoittaa omistajanvaihdos kuukauden sisällä luovutuksesta.

Ilmoituksen voi tehdä kahdella tavalla:

  1. Sähköinen asiointi osoitteessa koirarekisteri.ruokavirasto.fi. Tarvitset vahvan tunnistautumisen (pankkitunnukset, mobiilivarmenne) ja maksat 10 € verkkomaksuna heti ilmoituksen yhteydessä.
  2. Paperilomake, jonka voi postittaa tai lähettää turvasähköpostilla Ruokaviraston asiakaspalveluun. Hinta on 20 € ja lasku tulee jälkikäteen.

Ilmoituksessa tarvitaan koiran 15-numeroinen mikrosirutunniste, syntymäaika, rotu ja sukupuoli. Mikrosirun pitää olla istutettuna ennen ilmoitusta — sirutus on eri toimenpide kuin rekisteröinti, ja sen tekee eläinlääkäri tai tunnistusmerkintäpätevyyden saanut henkilö.

Mitä jos en ole vielä rekisteröinyt vanhaa koiraa

Siirtymäaika päättyi 31.12.2023, mutta rekisteriin voi ja kannattaa ilmoittaa koira edelleen. Rekisteri on Ruokaviraston sanoin ”elävä ja kehittyvä” — ilmoitus otetaan vastaan jälkikäteenkin samalla 10/20 € hinnalla.

Käytännössä jälkikäteinen rekisteröinti menee samaa polkua kuin uudella koiralla: tarkistetaan että koiralla on mikrosiru, kirjaudutaan sähköiseen asiointiin ja täytetään tiedot. Jos sirua ei ole, eläinlääkärin pitää istuttaa se ennen ilmoitusta.

Hallinnollinen seuraamusmaksu 300–5 000 € on mahdollinen, mutta käytännössä valvontaviranomainen antaa lievissä tapauksissa ensin kehotuksen korjata tilanne. Sakkoa todennäköisemmin saa eläinsuojelutarkastuksen yhteydessä tai jos koira on muuten päässyt viranomaisten tutkalle (esim. eläinlääkäri- tai tullivalvontatilanteessa).

Yleisimmät virheet rekisteröinnissä

Ruokaviraston usein kysytyt -sivun mukaan toistuvia kompastuskiviä on muutamia:

  • Mikrosirun puuttuminen ennen ilmoitusta. Rekisteröintiä ei voi tehdä ilman 15-numeroista sirutunnistetta. Varaa eläinlääkäriaika ensin, sitten ilmoita.
  • Omistajanvaihdoksen ilmoittamatta jättäminen koiran ostotilanteessa. Uuden omistajan kuukauden määräaika alkaa luovutuksesta, ei siitä kun ostaja muistaa asian.
  • Sirunumeron itse-korjaaminen maksun jälkeen. Sähköinen asiointi ei salli numeron muokkausta jälkikäteen — väärin syötetty siru pitää korjata asiakaspalvelun kautta.
  • Väärä rotutieto. Sekarotuiset ilmoitetaan ”sekarotuiseksi”, ei lähimmän puhdasrotuisen perusteella.
  • Ulkomailta tuodun koiran neljän viikon takaraja. Maahantulon hetkellä alkava aika juoksee nopeasti, varsinkin jos koira on hankittu kasvattajan kautta ulkomailta.

Jos olet epävarma omasta tilanteestasi, soita Ruokaviraston asiakaspalveluun (020 690 500) tai lähetä viesti koirarekisteri@ruokavirasto.fi. Kaupunkikoira on toimittaja, ei viranomainen — emme tulkitse lakia yksittäistapauksessa.

Lähteet

Kaupunkikoira on toimittaja-asemassa eikä tulkitse lakia. Konkreettisissa rekisteröintikysymyksissä ota yhteyttä Ruokaviraston asiakaspalveluun (020 690 500, koirarekisteri@ruokavirasto.fi) tai eläinlääkäriin.

Aiheeseen liittyvät säännöt